Voi Loiri! Parin kuukauden bloggaustauon jälkeen takaisin linjoille. En ala sen suuremmin kertailemaan vanhoja juttuja, mutta myönnettäköön, aikamoista oravanpyörää loppukevät on ollut. Duuni-lukemis-puntti-trion täyttämä kalenteri ei antanut aikaa, eikä suuremmin innostusta kirjoitella. Kun vapaa-aikaa siunaantui, oli joko liian väsynyt tai haluton kirjoittamaan mitään. Kevään kovan panostuksen mahdollisia tuloksia saadaan vielä odotella hetken aikaa, mutta nyt jo voi olla täysin rehellinen itselleni ja olla tyytyväinen työpanokseen oikeastaan joka osa-alueella tänä keväänä.
Kevään viimeinen työviikko hoidettiin kevyesti. Arvostelut oli väännetty jo viikkoa ennen, joten käytävää asiaa oppitunneille ei oikeastaan ollut. Myös viimeiset kokeet oli pidetty, eikä tarvinnut isommin huolehtia mistään. Tintti-animaatiota tapitettiin useammman tunnin ajan, eikä piirustuspaperia tai puuvärejä enää säästelty. Aikaisemmin kirosin aikaisia arviointideadlineja, mutta viimeisen viikon tyhjä kalenteri paikkasi asian. Keskiviikkona kalenteriin pyörähti kesäkuu. Tapahtuma oli kaksipiippuinen; toisaalta odotti hurjasti kesää ja tulevia kalenterimerkintöjä, mutta samalla mukava työkevät oli loppumassa. Parin päivän päästä tuttuja oppilaita ei enää näkisikään. Viikon päätöksenä toimi totutusti kirkko, sekä todistusten jako. Lisäksi oppilaat palkitsivat sijaisopettajan työpanoksen useilla mukavilla ja osuvilla lahjoilla. Uutta astiaa niin tulevaksi syksyksi Tampereelle, kuin myös hyödyllisiä tavaroita kesäksi viheriöille. Lauantain lopuksi vielä koulun avainten palautus ja työtovereiden hyvästelyt. Kesä oli virallisesti alkanut. Mukavaa lauantaita jatkettiin hyvien ystävien yo-juhlilla ja niiden jatkobileillä Kokemäen sydämessä. Kokonaisuutena lauantai oli yksi kevään huippupäivistä.
Aika juoksee välillä hirvittävää vauhtia. Kevät kulki hujauksessa ohi ja perjantaina starttaa ehkä odotetuin tapahtuma sitten pariin vuoteen. Puolitoista vuotta kypsytelty kuukauden interrail on pian alkamassa. Tilanne on mieletön. Vaikka olenkin paljon päässyt matkailemaan, on tuleva kuukausi aikamoinen seikkailu. Viime päivinä on mietitty majapaikkoja sekä varattu niitä. Kiireisen kevään vuoksi tekemistä tuntuu olevan vielä paljon jäljellä, mutta kun reissu alkaa on turha enää jossitella. Rinkka selässä, ystävät vieressä nokka kohti ulkomaita ja uusia haasteita! Pitkän prässäämisen jälkeen jo pelkkä loma tuntuu mahtavalta ja sen lisäksi vielä kasapäin mahtavia hetkiä ja tapahtumia tulossa. Tästä kesästä tulee mahtava!
