Kyllähän tämä tästä, ehkä

Kolmas työviikko alussa ja taas aikaa kirjoittaa. Päivät tuntuvat hujahtavan kovaa tahtia, eikä ole jaksanut väkisin kirjoitusaikaakaan hakea. Fiilis on tällä hetkellä aikamoisen positiivinen yleisnäkökulmasta. Aamuisin puskee väkisinkin hilpeä fiilis päälle. Tietää uuden ja ainutlaatuisen työpäivän koittavan, eikä odotus ole yhtään sen pienempi kunto- tai säbäsalillekaan. Sijaistelut ovat alkaneet maistua alkulämmittelyn jälkeen toden teolla. Oma luokka on jo tietenkin hyvinkin tuttu, kuin myös liikunta & käsityöryhmät. Vaikka myönnettäköön, on Pirkkala aikamoinen lintukoto työpaikkana. Sopivan kokoinen koulu, kaikkea löytyy ja jossei niin hankitaan.

Viime perjantaina suunnattiin luokan kanssa toistamiseen jäähallille Luokkalätkä 2011-tapahtuman merkeissä. Olin hieman varautunut, sillä luokan pelit osuivat heti kahteen ekaan matsiin, jonka jälkeen oltaisiinkin kolme tuntia odottamassa bussikyytiä koululle. Ottelut hoidettiin tietysti kotiin maalierolla 19-2 ja kahdella voitolla. Näitten jälkeen kaikilla suojateilla oli jaloissa vielä kauheasti virtaa, joten kirjastokäynti hylättiin ja kaikki lähtivät ulkojäille. Pojat tietenkin kaukaloon ja tytöt avokentälle. Parin tunnin luistelun jälkeen mentiin syömään kahvioon, jonka jälkeen ei enää jäälle palattukaan. Olin yllättynyt hienosta käytöksestä hallissa, joten viikonloppu oli helppo aloittaa hymyhuulin.

Viikonloppu olikin suhteellisen täysi. Puulaakisäbää, paikallisen kolmosdivarijoukkueen ''Talviklassikkoa'' ja liigalätkää. Lisänä kuskireissu Harjavallan yöelämään, ulkojäävääntöä sekä tuntien valmistelua kotona. Peleistä hoidettiin voitot ja kolmosdivariakin pällisteltiin innolla. Odotus oli kuitenkin illassa ja Punakeltaisten vieraspelissä. Kolme viimeisintä matsia telkasta ja paikanpäältä on otettu selkään ja Raumalta oli siis selkäsauna tuliaisina. Motivoivaa Talviklassikkoa odotellessa. Menin vielä tilaamaan historiikkipaidan asusteeksi loppukevään matseihin, joten toivottavasti voittoja alkaa taas tulla! Kuskireissu oli aikamoisen perinteinen. Suhteellisen tylsää istuskelua muita naureskellessa. Avasi se silti taas vähän omiakin silmiä. Sunnuntai aloitettiin aamupäivän lätkätuokiolla ja virkeänä. Iltapäivällä muutamat powerpointit ympäristötiedon kappaleista ja hallille säbälle. Illalla sunnuntaikin tuntui täydeltä ja väsyttävältä, vaikkakin tuloksekkaalta silti.

Treeni- ja painonpudotus toimii! Parin viikon kovalla projektilla on saatu paino jo alemmas kuin intin alussa, vaikka vuodessa se reipas kuusi kiloa tuli massaa hankittuakin. HIIT, karppaus ja treeni on se loistava kolminaisuus, jolla turha löysä palaa ilman lihasmassan vähenemistä. Yhtään ei myöskään haittaa se, että alkomahoolit ovat jääneet juomatta parina viikkona. Pakko myöntää, että kunto alkaa olemaan parempi kuin jopa pariin vuoteen, vaikka treeniä on takana näin vähän. Jalka liikkuu ja samalla into treeniinkin kasvaa. Kunhan vielä päänuppi pysyisi mukana peliajatuksissa. Jos sama tiukkuus säilyy, voi tästäkin hylkeestä kuoriutua jonkinmoinen pienempi eläin kesäksi.

Tuntuu että vasta nyt palvelusvuoden päätös alkaa näkyä. Joka asiaan tuntuu olevan enemmän innokkuutta kuin koskaan.

np: Blood For Blood - So Common, So Cheap

Luistelun intoa

Loppuviikko hujahti nopeasti. Saavutin vanhaa rutiinia opetushommiin ja työnteko alkoi maistua. Torstaina pöydälle luokkaan oli ilmestynyt uusi työläppäri, enkä voinut välttyä positiiviselta hymähdykseltä huomattuani sen olevan Lenovon T510. Tehosta tai ominaisuuksista siis opetusesitysten näyttäminen ei tule olemaan kiinni. Työpäivän päätyttyä kävin kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäisen kerran jäällä hokkarit jalassa. Tarkoituksena oli varmistaa taidot tulevia liikuntatunteja ja -tapahtumia varten. Perjantaina melkein koko päivä sujui Ice Skating Tourin merkeissä. Kyseinen tapahtuma siis sisältää ala-asteelaisille kaikenmoista tekemistä jäähallissa. Oman luokan luisteluaika osui kahdestatoista yhteen, joten aamun sainkin seurailla innostunutta luokkaa parilla tunnilla. Oppilaista oli hieno aistia rehellistä kiinnostusta tapahtumaa kohtaa, vaikka olinkin hieman varautunut kuljetusten ja muun onnistumiseen. Lopulta kuitenkin koko tapahtuma klaarattiin hienosti, niin oppilaiden, opettajien kuin järjestäjienkin toimesta. Jäälle päästiin aikataulussa, useammasta sidottavasta luistinparista huolimatta, ja koulupäivä päättyi jopa hieman etuajassa.

Illalla suuntana olikin vaihteeksi Tampere ja Hakametsän jäähalli. Kevääksi olen merkinnyt kasan Jokeripelejä kalenteriin ihan vain syksyn hävikkiä paikkaamaan. Perjantain reissu ei kuitenkaan onnistunut ihan niin kuin piti, tai siis pelillisesti. Tappio niskassa oli kohti Kokemäkeä lähdettävä. Serkkupoika tuntui hyväntuuliselta oman suosikkijoukkueensa voittaessa, mutta minä ja Ville sen sijaan ei niinkään. Matka kului miettiessä huonoa peliä. Parempi onni siis ensi kerralla! Illalla Punasiipien pelikin sai jäädä, sillä työviikko painoi luomissa kiitettävästi. Sama meno jatkui lauantaina, mutta pitkien yöunien jälkeen saatiin kuitenkin seiskatreeni Stam1naa hoidettua mukavasti ja iltapäivällä vielä keskustan koulun kuntosalikin testattua. Loppuilta menee varmaankin vain makoiluun.

Kahteen asiaan olen kiinnittänyt huomiota ensimmäisen reserviviikon koittaessa. On hauskaa huomata kuinka nopeasti ihmisyksilö tottuu mukavuuksiin. Jo muutamien pakkasasteitten sävyttämä ulkoilma alkaa tuntua kylmältä, vaikka juuri pari viikkoa takaperin rämmittiin metsässä suuremmin vinkumatta. Autolla töihin ja sisähommia; helpotuksiin tottuu nopeasti. Toinen juttu on väsymys. En tiedä, johtuuko se enemmän kovemmasta treenirutiinista päivittäin vaiko lisääntyneestä oikeasta vastuusta intin jälkeen työn merkeissä, mutta reippaat seitsentuntiset unet eivät vaan meinaa riittää. Ehkä ensi viikon auetessa alkaa pääkoppakin päästä uuteen rytmiin.

np: Municipal Waste - Chemically Altered

Avaus

Tervetuloa! Armeijavuosi jäi muistoineen historiaan ja on tullut aika siirtyä taas tavallisiin askereisiin. Onnistuneen blogivuoden jälkeen päätin avata uuden yleiselle höpinälle elämäni ympärillä. Ulkoasultaan sivu on hieman lapsenkengissä, mutta päivittelen sitä kun ehdin ja viitsin.

Perjantaina päättyneen palveluksen jälkeen päivät ovat kuluneet siivillä. Ohjelmaan on osunut niin siskon häitä, paljubileitä, lajitreeniä kuin töitten alkamistakin. Ei jäänyt aikaa suuremmin makailla, kun puolivuotinen työrupeama sijaisopettajana alkoi heti maanantaina. Punnitsin pitkän aikaa töitten ja opiskelun aloittamisen välillä. Lopulta päädyin kuitenkin aloittamaan työt ja teknillisen Tampereella sitten vasta syksyllä. Ajattelin, että pääsee helpommin takaisin rytmiin niin normaalirutiinien kuin koulujuttujenkin kanssa. Mukavat ansiot verrattuna hajanaisiin opintopisteisiin käänsivät vaakakuppia töihin ja niin päätös oli tehty. Viimeisten palvelusviikkojen aikana oli helppo suunnitella jo tulevaa ja niin kalenteri täyttyi kevääksi kaikesta mielenkiintoisesta. Täysimittaiset työviikot tuovat arjen tuntua, kun taas vapaa-aika kuluu vanhoilla opeilla. Luvassa on siis runsaasti salibandyä, punttia, golfin lajireeniä, kitaraa, keikkoja ja punakeltaista jääkiekkoa. Maaliskuussa suunnataan golfmatkalle Sisiliaan ja kevään päätteeksi kesällä odottaa jonkinlainen päätavoite; kuukauden kestävä interrail kaveriporukassa.

Alkuviikolla on järjestelty työhommia Pirkkalassa. Tutustumista opetusmateriaaleihin, tunnuksien tekemistä kunnan tietokantoihin ja tottakai myös opettamista. Alku on tuntunut mukavalta, mutta myös hieman oudolta. Vuoden verran on itse kuunnellut käskyjä, kun nyt taas onkin ns. langat omissa käsissä. Samalla työhommien keskellä olen muuttanut ruokavaliota ja vähintään reilut kuukauden päivät pitäisi edetä suhteellisen tiukalla karppausravinnolla. Hiilihydraatit leikataan pois, joten iltapäivän välipalaleipiä ei pahemmin tehdä. Samalla viikko-ohjelmaan on saapunut jälleen kolme kertaa toteutettava HIIT-harjoitus. Nyt päätin napata ainakin alkuviikot kuntopyörällä, sillä ulkona on hieman hankalaa kirmailla sen suuremmin. Ennen varusmiespalvelusta kyseinen intervallisarja meni poikki kovan flunssan yllättäessä, mutta nyt koitetaan taistella loppuun saakka mukana. Treeneistä turhan massan palaminen ei pitäisi olla kiinni, mutta itsekurista sitäkin enemmän. Nyt kohti huomista työpäivää Göteborgsoundin turvin.

np: In Flames - As the future repeats today