Kolmas työviikko alussa ja taas aikaa kirjoittaa. Päivät tuntuvat hujahtavan kovaa tahtia, eikä ole jaksanut väkisin kirjoitusaikaakaan hakea. Fiilis on tällä hetkellä aikamoisen positiivinen yleisnäkökulmasta. Aamuisin puskee väkisinkin hilpeä fiilis päälle. Tietää uuden ja ainutlaatuisen työpäivän koittavan, eikä odotus ole yhtään sen pienempi kunto- tai säbäsalillekaan. Sijaistelut ovat alkaneet maistua alkulämmittelyn jälkeen toden teolla. Oma luokka on jo tietenkin hyvinkin tuttu, kuin myös liikunta & käsityöryhmät. Vaikka myönnettäköön, on Pirkkala aikamoinen lintukoto työpaikkana. Sopivan kokoinen koulu, kaikkea löytyy ja jossei niin hankitaan.
Viime perjantaina suunnattiin luokan kanssa toistamiseen jäähallille Luokkalätkä 2011-tapahtuman merkeissä. Olin hieman varautunut, sillä luokan pelit osuivat heti kahteen ekaan matsiin, jonka jälkeen oltaisiinkin kolme tuntia odottamassa bussikyytiä koululle. Ottelut hoidettiin tietysti kotiin maalierolla 19-2 ja kahdella voitolla. Näitten jälkeen kaikilla suojateilla oli jaloissa vielä kauheasti virtaa, joten kirjastokäynti hylättiin ja kaikki lähtivät ulkojäille. Pojat tietenkin kaukaloon ja tytöt avokentälle. Parin tunnin luistelun jälkeen mentiin syömään kahvioon, jonka jälkeen ei enää jäälle palattukaan. Olin yllättynyt hienosta käytöksestä hallissa, joten viikonloppu oli helppo aloittaa hymyhuulin.
Viikonloppu olikin suhteellisen täysi. Puulaakisäbää, paikallisen kolmosdivarijoukkueen ''Talviklassikkoa'' ja liigalätkää. Lisänä kuskireissu Harjavallan yöelämään, ulkojäävääntöä sekä tuntien valmistelua kotona. Peleistä hoidettiin voitot ja kolmosdivariakin pällisteltiin innolla. Odotus oli kuitenkin illassa ja Punakeltaisten vieraspelissä. Kolme viimeisintä matsia telkasta ja paikanpäältä on otettu selkään ja Raumalta oli siis selkäsauna tuliaisina. Motivoivaa Talviklassikkoa odotellessa. Menin vielä tilaamaan historiikkipaidan asusteeksi loppukevään matseihin, joten toivottavasti voittoja alkaa taas tulla! Kuskireissu oli aikamoisen perinteinen. Suhteellisen tylsää istuskelua muita naureskellessa. Avasi se silti taas vähän omiakin silmiä. Sunnuntai aloitettiin aamupäivän lätkätuokiolla ja virkeänä. Iltapäivällä muutamat powerpointit ympäristötiedon kappaleista ja hallille säbälle. Illalla sunnuntaikin tuntui täydeltä ja väsyttävältä, vaikkakin tuloksekkaalta silti.
Treeni- ja painonpudotus toimii! Parin viikon kovalla projektilla on saatu paino jo alemmas kuin intin alussa, vaikka vuodessa se reipas kuusi kiloa tuli massaa hankittuakin. HIIT, karppaus ja treeni on se loistava kolminaisuus, jolla turha löysä palaa ilman lihasmassan vähenemistä. Yhtään ei myöskään haittaa se, että alkomahoolit ovat jääneet juomatta parina viikkona. Pakko myöntää, että kunto alkaa olemaan parempi kuin jopa pariin vuoteen, vaikka treeniä on takana näin vähän. Jalka liikkuu ja samalla into treeniinkin kasvaa. Kunhan vielä päänuppi pysyisi mukana peliajatuksissa. Jos sama tiukkuus säilyy, voi tästäkin hylkeestä kuoriutua jonkinmoinen pienempi eläin kesäksi.
Tuntuu että vasta nyt palvelusvuoden päätös alkaa näkyä. Joka asiaan tuntuu olevan enemmän innokkuutta kuin koskaan.
np: Blood For Blood - So Common, So Cheap
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti