sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Päivät täyttyvät entisestään

Viikko hujahti aika hilpeästi läpi. Kuunvaihteen koittaessa oppiaineissa puskivat kokeet päälle vääjäämättä, joten pieni lisäys arkikiireeseen tuli sitäkin kautta. Verenpaineen nousua aiheittivat kuitenkin ennemminkin työmatkat kuin työt. Vähintään kolmena aamuna sai tuskailla pikkutien muiden käyttäjien kanssa. Ei sillä, että itsekään olisin mikään superkuski, mutta mikä saa ihmisen lähtemään autonrattiin jos koko matka ajetaan ns. pelko persiissä. Kahdeksankympin lätkän alueella viittäkymppiä normaalilla talvikelillä. Ei se auto sinne ojaan hyppää niin helposti. Kulkekaa ihmiset taksilla, bussilla tai vaikka kävellen. Kai asia vain ärsyttää oman tiukan ja typerän aikataulun takia.

Viikonloppuna pelattiin kotiturnaus palloiluhallilla, eikä peleistä pinnoja herunut. Ensimmäinen matsi sarjakärkeä vastaan oli aikamoista juoksua päin seinää ja toisessa pelissä mikään paikka ei mennyt sisään. Pari tolppaa, yli ja muutama päin kassaria omana saldona. Ottelun jälkeen oli henkilökohtaisesti ihan hyvä fiilis, tuntui että oli ainakin yrittänyt parhaansa mukaan auttaa tiimiä. Peleissä tuli huomattua myös että aikamoisia urpoja pelureitten vanhemmistakin löytyy. Terveisiä vaan Lietoon, keskustellaan lisää kun nähdään. Illalla istuskeltiinkin pelitovereiden kanssa iltaa ja loppuehtoosti käytiin vielä hieman ihmisten ilmoillakin. Sunnuntai keskittyi lähinnä henkisten ja hieman myös fyysisten akkujen lataamiseen. Punasiipien voitokkaan pelin jälkeen viikonloppu alkoi tuntua onnistuneelta.

Treenin kannalta viikko tuntui jotenkin puolittaiselta. Moneen vuoteen ulkojäille selviydyttyäni on aikaa kulunut tasaisesti kaukalossa nyt kotiutumisen jälkeen. Aika ei vain meinaa riittää palautumiseen millään, tai ainakaan uni. Muuten aikataulu näyttää ihan hyvältä, kunhan vain motivaatio riittää pitämään kevään ajan kunnon tahdin päällä. Viikolla aloitin palauttelemaan koulujuttuja mieleen, joten fyssat ja matikat siirtyivät hyllystä työn alle. Helmikuun alusta on pitkä matka kesäkuun alkuun, joten aika riittää. Rauhoittaa mukavasti mieltä, ettei tarvi hirvittävällä kiirellä alkaa tankkaamaan kirjoja. Alkaa kohta vaatimaan jonkinlaisen minuuttiaikataulun arkiviikotkin kun tekemistä tuntuu olevan niin paljon.

Kalenteri täyttyy huomaamatta erilaisista jutuista yllättävän nopeasti (työn ja treenin lisäksi). Keikkoja, kiekkomatseja, golfia ja sen sellaista. Kasiviikkoa vietellään hiihtoloman merkeissä, joten saa aikaa omille jutuille hieman enemmän. Tulevaa kesää ajatellen golfhalli ja Vantaan Peltomäki Golf osuvat varmaan lomaviikolle. Peltomäen 'Pidempi draivi tunnissa - tai rahat takaisin'-draiverifittaus kuulostaa mielenkiintoiselta ja tarkoituksena olisi löytää mukava hitterivarsi uuteen Titleistin 910D3-nuppiin. Vaikka peli ei koskaan itsellä lyöntipituudesta olekkaan ollut kiinni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti